Millaisiin tilanteisiin ilmiöanalyysi sopii?
Ilmiöanalyysi sopii tilanteisiin, joissa organisaatiossa on tunnistettu haaste, muutos tai kehittämistarve, mutta sen taustalla olevat yhteydet, syyt tai vaikutukset eivät ole vielä riittävän selviä. Sitä voidaan käyttää myös nykytilan ja kehityssuuntien tarkasteluun tai vaikeasti hahmotettavan tilanteen jäsentämiseen.
Voiko analyysin aloittaa, vaikka ongelmaa ei ole vielä tarkasti määritelty?
Kyllä. Lähtökohdaksi riittää havainto siitä, ettei jokin toimi odotetusti tai että tilanteesta tarvitaan syvällisempi kokonaiskuva. Tarkasteltava ilmiö ja analyysin tavoitteet täsmennetään alkukartoituksessa.
Miten ilmiöanalyysi eroaa henkilöstökyselystä tai tavallisesta organisaatioselvityksestä?
Henkilöstökysely tarkastelee yleensä ennalta valittuja henkilöstöön liittyviä teemoja. Ilmiöanalyysissä kysely on yksi tietolähde haastattelujen ja muun aineiston rinnalla. Tulokset yhdistetään organisaation rakenteisiin, toimintaan, johtamiseen ja liiketoimintaan, jotta niiden välisistä yhteyksistä voidaan muodostaa kokonaiskuva.
Millaista tietoa analyysissä kerätään?
Tietoa kerätään ilmiölähtöisillä kyselyillä ja haastatteluilla sekä tarvittaessa muilla tilanteeseen sopivilla tavoilla. Aiemmat kyselyt, mittarit ja raportit voivat täydentää analyysiä, mutta eivät yleensä korvaa Fenomian omaa tiedonkeruuta.
Kuinka kauan analyysi kestää ja kuinka paljon työtä se vaatii asiakkaalta?
Prosessin tavoiteaikataulu on noin 3–4 viikkoa. Analyysi valmistuu yleensä 1–2 viikon kuluessa siitä, kun kaikki tarvittava aineisto on käytettävissä. Tyypilliseen tiedonkeruuseen kuuluvat johdon ja lähiesihenkilöiden 1–2 tunnin haastattelut sekä henkilöstökysely. Fenomia vastaa tiedonkeruun suunnittelusta, analyysistä ja raportoinnista.
Voidaanko analyysi rajata yhteen ilmiöön, yksikköön tai organisaation osaan?
Kyllä. Rajattua tilannetta tarkastellaan kuitenkin suhteessa laajempaan kokonaisuuteen. Analyysi voi myös osoittaa, että alkuperäinen haaste on varsinaisen juurisyyn sijaan seuraus tai yksi osa laajempaa ilmiötä.
Miten henkilöstön anonymiteetti ja aineiston luottamuksellisuus varmistetaan?
Henkilöstökysely toteutetaan lähtökohtaisesti anonyymisti ja haastatteluaineisto käsitellään luottamuksellisesti. Tulokset raportoidaan niin, ettei yksittäisiä vastaajia voida tunnistaa. Tietojen käsittelystä, säilyttämisestä ja pienten vastaajaryhmien anonymiteetin rajoista sovitaan ennen tiedonkeruuta.